Henkilöllisyys voidaan vahvistaa sähköisellä tunnistautumisella kätevästi pankkitunnusten, kansalaisvarmenteen tai mobiilivarmenteen avulla. Nykyään tunnistautuminen on käytössä niin julkisissa palveluissa, kuin yksityisissäkin palveluissa. Suomessa asuville tunnistautuminen on elinehto sähköiseen asiointiin.
Sähköistä tunnistautumista käyttäviä palveluita
Julkiset palvelut
- Verohallinto (OmaVero): Esimerkiksi veroilmoituksen tarkistaminen ja maksujen hoitaminen.
- Kela: Etuuksien hakeminen, kuten lapsilisä, työttömyysturva tai asumistuki.
- Digi- ja väestötietovirasto: Osoitteenmuutokset, virkatodistukset ja muut väestötietopalvelut.
- Omakanta: Terveydenhuollon tiedot, kuten reseptit ja terveystiedot.
Pankki- ja rahoituspalvelut
- Verkkopankit: Tunnistautuminen verkkopankkiin, maksujen hyväksyminen ja lainahakemusten tekeminen.
- Lainapalvelut: Esimerkiksi lainahakemusten täyttäminen tai luottotietojen tarkistaminen. Voit helposti kilpailuttaa lainat yhdellä hakemuksella kuin käytät tunnistautumista.
Sosiaaliset ja viihdepalvelut
- Nettikasinot ja muut pelipalvelut: Nykyään pelaaminen ilman rekisteröitymistä on mahdollista useilla nettikasinoilla. Talletus ja tilinavaus tapahtuu samalla kertaa tunnistautumalla omilla pankkitunnuksilla.
- Streaming-palvelut: Esimerkiksi joidenkin kotimaisten viihdepalveluiden käyttäjätunnistautuminen.
Yrityspalvelut
- Alma Talent tai Bisnode: Yritystietojen ja luottotietojen tarkistaminen.
- Suomi.fi-palvelut: Yrityksen perustaminen, viranomaisilmoitukset ja yrityksen hallinnointi.
Terveydenhuollon ja vakuutusten palvelut
- Sairaus- ja vakuutuspalvelut: Lääkäriajan varaaminen, vahinkoilmoitusten tekeminen ja vakuutusasioiden hoitaminen.
- Terveysportaalit: Palvelut, joissa voi tarkastella terveyshistoriaa tai varata lääkäriaikoja.
Oppilaitokset ja koulutuspalvelut
- Opintopolku: Opiskelupaikkojen hakeminen ja muut opiskeluun liittyvät tiedot.
- Korkeakoulujen omat järjestelmät: Esimerkiksi kurssien ja opintosuoritusten tarkastelu. Monet oppilaitokset käyttävät tunnistautumista salasanojen sijaan.
Kunnalliset palvelut
- Päivähoito ja koulut: Esimerkiksi varhaiskasvatuksen hakemukset ja koulupaikkojen järjestelyt.
- Jätehuolto ja muut kunnalliset palvelut: Paikallisten palvelujen hallinta ja maksaminen.
Työelämään liittyvät palvelut
- Työnhakupalvelut: Esimerkiksi TE-palvelut ja työpaikkojen hakeminen.
- Työttömyyskassat: Jäsenasioiden hallinta ja päivärahojen hakeminen.
Sähköiset kaupankäyntipalvelut
- Asuntokaupat ja vuokrauspalvelut: Tunnistautuminen esimerkiksi sähköiseen allekirjoitukseen.
- Autokauppa ja rekisteröinti: Ajoneuvon omistajanvaihdokset ja rekisteröinnit.
Sähköisen tunnistautumisen turvallisuus
Sähköinen tunnistautuminen on turvallisimmista tavoista varmistaa käyttäjän henkilöllisyys tällä hetkellä. Tunnistautuminen hyödyntää vahvaa tunnistautumista, jossa yhdistetään useita turvatekijöitä: käyttäjän tieto, hallussa oleva laite ja mahdollisesti biometriset tiedot.
Perinteisiin käyttäjänimiin ja salasanoihin verrattuna sähköinen tunnistautuminen on huomattavasti turvallisempi. Salasanat ovat alttiita tietomurroille, unohtamiselle ja uudelleenkäytölle eri palveluissa. Kaikki edellä mainitut asiat lisäävät riskejä. Vastaavasti sähköisessä tunnistautumisessa kirjautuminen tapahtuu suoraan turvallisen palveluntarjoajan, kuten pankin, järjestelmässä. Tämä vähentää tietojenkalastelun ja tietomurtojen riskiä merkittävästi.
Lisäksi sähköisessä tunnistautumisessa käytetään aina salattuja yhteyksiä, jotka suojaavat tietoja ulkopuolisilta. Esimerkiksi verkkopankkitunnukset tarjoavat reaaliaikaista suojaa ja mahdollistavat nopean reagoinnin, jos kirjautumisessa havaitaan poikkeavuuksia.
Mobiilivarmenne ja pankkien tunnistautumissovellukset tekevät prosessista entistä nopeamman ja mukautuvat helposti mobiililaitteisiin. Näissä käytetään usein laitteen omaa suojausta, kuten PIN-koodia tai biometrisiä tietoja, jotka lisäävät turvallisuutta entisestään. Mobiilivarmenne on monen asiantuntijan mielestä turvallisempi kuin pankkitunnukset.
Erilaiset menetelmät tunnistautumiseen
Suomessa on käytössä useita sähköisen tunnistautumisen menetelmiä, jotka mahdollistavat turvallisen pääsyn erilaisiin palveluihin. Alla on esitelty yleisimmät tunnistautumistavat:
Verkkopankkitunnukset
Verkkopankkitunnukset ovat Suomessa laajimmin käytetty sähköisen tunnistautumisen menetelmä. Pankit myöntävät asiakkailleen henkilökohtaiset tunnukset, joita käytetään kirjautumiseen niin pankkipalveluihin kuin muihin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Tunnistautuminen tapahtuu yleensä käyttäjätunnuksen, salasanan ja kertakäyttöisen tunnusluvun tai mobiilisovelluksen avulla.
Mobiilivarmenne
Mobiilivarmenne on matkapuhelinoperaattoreiden tarjoama palvelu, joka mahdollistaa sähköisen tunnistautumisen matkapuhelimen SIM-kortin avulla. Käyttäjä voi tunnistautua palveluihin syöttämällä puhelinnumeronsa ja vahvistamalla tapahtuman henkilökohtaisella PIN-koodilla. Mobiilivarmenne toimii useimmissa suomalaisissa matkapuhelinliittymissä.
Finnish Authenticator -sovellus (ulkomaalaiset)
Finnish Authenticator on Digi- ja väestötietoviraston tarjoama mobiilisovellus, joka on suunnattu erityisesti ulkomaalaisille käyttäjille ilman suomalaista henkilötunnusta. Sovelluksen avulla voi tunnistautua suomalaisiin julkishallinnon asiointipalveluihin. Palvelu on englanninkielinen ja edellyttää vähintään 18 vuoden ikää.
eIDAS-tunnistautuminen (ulkomaalaiset)
eIDAS (electronic IDentification, Authentication and trust Services) on EU asetus, joka mahdollistaa sähköisen tunnistautumisen yli maiden rajojen. EU-kansalaiset voivat käyttää kotimaansa hyväksyttyä sähköistä tunnistusvälinettä tunnistautuakseen suomalaisiin julkishallinnon palveluihin. Suomi.fi-sivustolta löytyy lista maista, joiden tunnistusvälineillä Suomessa voi tunnistautua.